Toiminnassa tapahtunutta kuvin ja sanoin

VUOSI 2019

Ystävänpäivän merkeissä 15.2.

Ystävänpäivää vietettiin Pruntsilla vähän myöhässä. Ohjelmaa oli runsaasti ja paikalla olijat tuntuivat olevan tapahtumaan antiin tyytyväisiä.

Kahvitilaisuus uusille jäsenille 7.2.

Parin viime vuoden aikana Kemin Eläkeläiset ry:hyn liittyneet jäsenet oli kutsuttu Pruntsille tutustumistilaisuuteen lättykahvien merkeissä. Paikalla oli myös useita johtokunnan jäseniä ja eri toimintojen vetäjiä.

Albana Mustafi Pruntsilla 1.2.

Kemiläinen kaupunginvaltuutettu Albana Mustafi oli
Pruntsilla perjantaina 1.2. keskustelemassa eläkeläisten kanssa.

Alustuksessaan Albana muun muassa kaipasi politiikkaan
inhimillisyyttä, ihmisten huomioon ottamista. Hän piti tärkeänä myös vanhusasiavaltuutetun viran perustamista.

Keskustelussa käsiteltiin monia asioita, muun muassa
palveluasumisen kalleutta ja huonoa hoivaa. Merkittävä syy julki tulleisiin epäkohtiin on jo monien hallitusten aikana tapahtunut toimintojen siirtäminen kunnilta ja valtiolta yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille.

Todettiin myös, että sekä kotihoidossa että laitoshoidossa
Suomen henkilömitoitus on selvästi huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tähän pitäisi saada nopeasti parannusta.

Vaikka parannukset maksavat, Suomella on kyllä siihen varaa.
On vain kysymys siitä, mihin rahat käytetään. Esimerkiksi sotakoneiden hankintaan tarkoitetut miljardit olisi paljon järkevämpää käyttää vanhusten hoitoon ja muihin kansalaisten tarvitsemiin palveluihin.

Tarvitaan kaiken kaikkiaan täydellinen muutos Suomessa monien viimeisten hallitusten aikana toteutettuun politiikkaan.

Keskustelussa korostettiin myös Kemin kaupungin vastuuta
vanhusten hoidosta. On varmistettava, että asiat ovat kunnossa kaupungin omissa laitoksissa ja niissä yksityisissä laitoksissa, joista kaupunki ostaa hoitopalveluita.

Muistelua vuoden 2018 toiminnasta 18.1.

Raija Siirilä esitteli kuvia ja videoita Kemin Eläkeläisten toiminnasta vuoden 2018 aikana.

VUOSI 2018

Talkoolaisten joululounas 17.12.

Yhdistyksen toiminta perustuu kokonaan jäsenten tekemään talkootyöhön Pruntsilla ja yhdistyksen muussa toiminnassa. Yhdistys kiittää talkoolaisia arvokkaasta työstä tarjoamalla joululounaan.

Kuvassa osa talkoolaisista

Joulujuhla ja joulupuuro 14.12.

Yhdistetty joulujuhla ja joulupuurotarjoilu oli tällä kertaa TUL-salissa. Noin 50 yhdistyksen jäsentä kokoontui nauttimaan hyvästä puurosta ja torttukahveista sekä monipuolisesta ohjelmasta.

Lumihiutaleiden tanssi

Mustien kissojen tango

Kansanedustaja Markus Mustajärvi Pruntsilla 9.11.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi kävi puhumassa Pruntsilla ajankohtaisista politiikan asioista. Eniten puhumista riitti sotesta ja sotavarusteluista.

Mustajärven mukaan sote-valmistelun heikkoutta osoittaa mm.
se, että sosiaali- ja terveysvaliokunta joutui muuttamaan suurta osaa keskeisten lakien pykälistä. Oikeasti asiat kuuluisi valmistella niin, että eduskunta ja sen valiokunnat eivät joudu pykälien kirjoittamistalkoisiin.

Keskustelussa arvosteltiin Kemissä toteutettua terveyspalveluiden siirtämistä Mehiläiselle. Seurauksena on ollut palveluiden huonontuminen. Sotesta yleisesti todettiin, että yhtenä heikkoutena on sosiaalipuolen asioiden lähes täydellinen sivuuttaminen.

Nykyisellään sote-esitys perustuu kepun ja kokoomuksen
lehmänkauppaan maakunnista ja palveluiden yksityistämisestä. Siksi se on sisällöltään huono ja on toivottava sen kaatumista omaan mahdottomuuteensa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella merkittävää on yhä
tiivistyvä sotilaallinen yhteistyö Naton ja USA:n kanssa. Koska mielipidetiedusteluissa kansalaisten enemmistö aina vastustaa Nato-jäsenyyttä, oikeisto korvaa puuttuvan jäsenyyden tiiviillä yhteistyöllä USA:n kanssa. Esimerkkejä ovat Suomen
osallistuminen juuri päättyneeseen Naton suureen Trident Juncture sotaharjoitukseen ja ensi vuonna Suomeen tuleva Bold Quest sotaharjoitus. Tässä Suomen maaperällä
toteutettavassa sotaharjoituksessa harjoituksen johtajana tulee toimimaan Yhdysvallat. Ei olisi Kekkosen aikana tullut kysymykseen, että USA tulee Suomeen sotatoimia johtamaan.

Puhetta riitti myös suunnitteilla olevista asehankinnoista.
Sotalaivoja ostetaan 1 200 miljoonalla eurolla ja uusiin hävittäjiin aiotaan laittaa 7 000 … 10 000 miljoonaa euroa. Vasemmistoliiton kanta on, että hävittäjiä ei pitäisi ostaa koko suunniteltua määrää ja että koneet pitäisi ostaa Ruotsista.

Porvaristo pyrkii saamaan kansalaisten tuen asehankinnoille ja
USA-yhteistyölle luomalla sodan uhkan ilmapiiriä. Siinä käytetään Venäjän leimaamista kaiken pahan aikaan saajaksi, joka odottaa vain sopivaa hetkeä Suomen vallatakseen.

Yhtenä syynä ulko- ja turvallisuuspolitiikan huonoudelle on
historiattomuus. Nuorempien poliitikkojen sukupolvi ajattelee asioita yhden vaalikauden aikajänteellä. Oikeasti pitäisi kuitenkin ymmärtää asioiden vuosikymmenien mittaiset kehityskaaret. Päätöksiä tehtäessäkin on ajateltava
niiden seurauksia vuosikymmenien päähän.

Syyskokous 8.11.

Kokouksen päätöksistä kerrotaan sivulla Yleiset kokoukset

Ilmastonmuutoksesta Pruntsilla 26.10.

Tapio Siirilä alusti Pruntsilla 26.10. ilmaston muutoksesta. Alustuksessa todettiin muuan muassa, että ilmaan joutuvan hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää on saatava nopeasti vähennettyä. Se edellyttää hiiltä sisältävien aineiden (hiilen, öljyn, maakaasun, turpeen ja puun) polttamisen olennaista vähentämistä energian tuotannossa ja liikenteessä.

Ongelmana on sellaisen kansainvälisen järjestelmän
puuttuminen, joka saisi aikaan riittävän nopeita ja radikaaleja muutoksia. Päätöksentekijät kuuntelevat liikaa teollisuutta, joka pitää kiinni omista lyhyen aikavälin voitoistaan. Heidän mielestään maapallo saa tuhoutua, kunhan heidän
voittoihinsa ei lähivuosina tai lähivuosikymmeninä kajota.

Sokkomatka 13.10.

Kemin Eläkeläiset tekivät lauantaina 13.10. sokkomatkan. Lähtiessä oli tiedossa vain lähtö- ja paluuaika.

Reitti kulki Tornionjoen vartta pohjoiseen välillä Ruotsin ja välillä Suomen puolella. Pysähdyspaikkoja olivat mm. Hulkoffgården Ruotsin puolella sekä Vihreä pysäkki Pellossa ja Aavasaksan rinnekahvila ylitorniolla.

Vaikka ilmat eivät suosineetkaan, osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä.

Kaupunginvaltuutettu Kari Hanhisuanto Pruntsilla 12.10.

Kaupunginvaltuutettu Kari Hanhisuanto oli Pruntsilla 12.10. puhumassa Kemin kaupungin ajankohtaisista asioista. Paikalla olijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun ja niinpä käsitellyksi tulivat mm. mahdolliset säästökohteet, uuden kunnallisen päiväkodin rakentamisen välttämättömyys ja Mehiläissopimukseen liittyvät suunnattomat sotkut.

Valtakunnan tasonkin politiikasta puhuttiin. Erityisen
tärkeänä pidettiin sitä, että ammattiyhdistysliike ei anna periksi hallituksen suunnitelmille heikentää irtisanomissuojaa. Jos siinäkin annetaan periksi, loppua huononnuksille ei ole näkyvissä.

Tukilomalaisia Kivitipussa

Ryhmä Kemin Eläkeläiset ry:n jäseniä oli syyskuun alkupäivinä tukilomalla kylpylä Kivitipussa. Tässä ollaan jo valmistautumassa kotimatkaan.

Talkoolaisten suunnittelupalaveri

Pruntsin siivoustalkoot 23.-24.8.

Pruntsin jokavuotinen suursiivous talkoiltiin torstaina 23.8. ja perjantaina 24.8. Kiitos kaikille ahkerille talkoolaisille!

Syystoimintakauden avajaiset Ajoksessa 21.8.

Kahvisteltiin

Kettinkiä heitettiiin

Makkaraakin oli tarjolla

Mölkyn heitossakin kilpailtiin

Kemin Eläkeläiset ry:n edustajat mukana Eläkeläiset ry:n edustajakokouksessa 28.-29.5.

Kemin eläkeläisten edustaja edustajakokoukseen osallistuivat Mauri Blomster ja Maisa Lahnajärvi. Seuraavassa on Maurin lyhyet kommentit kokouksesta.

ELÄKELÄISTEN EDUSTAJAKOKOUKSESSA

Mukava kokemus, ensimmäinen tätä lajia. Voisinpa osallistua
uudelleenkin. Toki se edellyttää sitä, että tulee omassa järjestössä valituksi.

Monet liittokokoukset ”kolunneena” voin sanoa, että kokous
oli hyvin valmisteltu. Asiat käsiteltiin sutjakkaasti ja leppoisasti, mutta asiallisesti. Kaiken kaikkiaan kokouksessa oli henki, kiva oli kuulla puheen sorinaa ja heleää naurua taukojen
aikana.

Valinnat menivät sopuisasti, ilman äänestyksiä

Ainoa tehtävä, johon oli tunkua, oli pöytäkirjan tarkastaminen ja kun päätettiin, että valitaan ehdotetuista joka toinen – jäin
ilman tehtävää. Puheenjohtajavalinnoista ei äänestetty. Martti Korhonen (Oulu) jatkaa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana, Maija-Liisa Ekorre (Tervola) hallituksen jäsenenä. Kalevi Kivistö (Espoo) sai jatkon valtuuston puheenjohtajana. Valtuuston jäsenistöön Lapista valittiin Maisa Lahnajärvi (Kemi), Voitto Vaattovaara (Kolari), Kyllikki Vilander (Rovaniemi) ja Pertti Keränen (Tervola).

Edunvalvonta tärkeässä roolissa.

Paljon on tehtävää kun peilaa asiaa kokouksessa käytyihin
aloitteita ja asiakirjoja koskeviin runsaslukuisiin puheen-vuoroihin. Puheenvuorojen perusteella suuri huoli tuntuu olevan, monelle niin tärkeän – nytkin kokouspaikkana toimivan - Kuntorannan kohtalo. Molemmat Kemin Eläkeläiset ry:n tekemät aloitteet otettiin mukaan edustajakokouskauden
kehitettäviin asioihin. Ensimmäinen aloite koski vanhus-palveluiden henkilömitoitusta ja toinen aloite eläkeläisten säännöllistä terveystarkastusta.

Toverit ympäri maan tapasivat toisiaan

Ilolla huomasin, että niin se on itsenikin kohdalla. Elämän
matkan varrella kertyneitä tuttavia oli kiva nähdä, vaihtaa ajatuksia tästä päivästä ja myöskin tulevasta.

Kevätkauden lopettajaiset äitienpäivän merkeissä Pruntsilla 11.5.

Kakkukahveille ja ohjelmaa seuraamaan oli kerääntynyt yhdistyksen jäseniä Pruntsin täydeltä. Pois lähtiessä kaikki naiset saivat mukaansa ruusun.

Kahvitarjoilu meneillään.

Kuoro esiintyi.

Suoman ja Ailin sketsit ovat aina verrattomia.

Kipakan eukon piruetit

Kemin kaupungin ajankohtaisista asioista 27.4.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Henttinen oli Pruntsilla kertomassa Kemin ajankohtaisista asioista.

Henttinen on myös koulutuslautakunnan puheenjohtaja ja siksi hän kertoi aluksi päiväkoteja ja kouluja koskevista suunnitelmista. Kemiin on tulossa kaksi suurta lasten päiväkotia. Pajarinrantaa tulee 192 lasta ja Karihaaraan 140. Näiden valmistuttua viisi nykyistä päiväkotia suljetaan.

Koulujen osalta on tulossa Karihaaran koulun kunnostus ja laajennus. Sen valmistumisen jälkeen päätetään Takajärvelle mahdollisesti tehtävästä uudesta koulusta.

Erityisesti koulujen suuret luokkakoot herättivät keskustelua. Kemissä alakoulujen luokat ovat suurimpia Lapin kunnista eikä parannusta näytä olevan tulossa. Syksyllä Sauvosaaren koulussa aloittaa 28 oppilaan ensimmäinen luokka. Suuret ekaluokat tulevat myös Karihaaraan (27) ja Syväkankaalle (26).

Koulujen ja päiväkotien lisäksi puhuttiin tietysti myös sotesta ja Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen antamisesta Mehiläiselle. Kemin valtuustossa moni uskoi Mehiläisen lupauksiin ja päätös meni läpi yhden äänen enemmistölle. Nyt tunnustetaan yleisesti, että lupaukset eivät tulekaan toteutumaan.

Alustus ja keskustelua vuoden 1918 tapahtumista Suomessa

Tapio Siirilän alustuksessä käsiteltiin vuoden 1918 luokkasotaan johtaneita syitä ja jonkin verran itse sotatapahtumia. Esille tulivat myös Mannerheimin pyrkimykset tsaarivallan palauttamiseksi ja valkoisten toteuttamat joukkomurhat sodan aikana ja sodan jälkeen.

Käytiin myös läpi porvareiden röyhkeä vallankaappaus tynkäeduskunnan muodossa. Kuningaskin Suomelle valittiin vain 64 kansanedustajan äänin vuonna 1772 säädetyn ja myöhemmin (vuonna 1809) kumotun Ruotsin lain perusteella.

Lapin aluejärjestön talvipäivät Kemissä 24.3.

Aluejärjestön talvipäiville osallistui noin 120 Lapin eläkeläistä. Ulkona lumisateen keskellä luutapalloiltiin, hiihdettiin ja pilkittiin. Sisällä perinteikkäässä Kemin ensisessä työväentalossa tavattiin tuttuja, seurattiin ohjerlmaa ja lopuksi tanssittiinkin. Seuraavassa on muutama kuva talvipäiviltä.

Hiihtopaikalle päästiin linja-autolla.

Välillä vähän jumpattiin

Kahvilan puolelta

Kettingin heitto on tarkkaa puuhaa

Sisäsatamassa pilkittiin

Kevätkokous 19.3.

Kevätkokouksessa oli väkeä Pruntsin täydeltä. Päätökset läytyvät tämän linkin takaa.

Myöhästynyt ystävänpäivä 21.2.

Esiintyjien esteiden vuoksi ystävänpäivää vietettiin Pruntsilla viikkoa varsinaista ystävänpäivää myöhemmin. Seuraavassa on pari kuvaa tapahtumasta.

Väkeä oli paikalla mukavasti

Kyllä vanhakin tanssii

Keskiviikon yhteislaulut

Keskiviikkoisin Pruntsilla lauletaan. Tämä kuva on keskiviikolta 24.1.

Monikulttuurisuudesta 19.1.

Eläkeläiset ry on tehnyt monikulttuurisuudesta laajan opintoaineiston. Aiheesta keskusteltiin 19.1. Pruntsilla.

Perjantaina 19.2.2018 Pruntsilla keskusteltiin monikulttuurisuudesta. Alustamassa

Tapio Siirilä

Vuosi 2017

Pikkujoulu Pruntsilla 1.12.

Tuttujen kanssa seurustelun, torttukahvien ja yhteislaulujen lisäksi pikkujoulussa oli muutakin ohjelmaa. Kemin eläkeläisten oman kuoron esityksen lisäksi kuultiin vieraaksi saadun Sudarushka-ryhmän lauluja (katso video). Lisäksi runonlausuntaa, senioritanssiesitys sekä Suoman ja Ailin verrattomat sketsit ja tanssiesitykset (tahdon olla sulle hyvin hellä...).

Väkeä oli Pruntsi täynnä.

Sudarushka esiintymässä

Kalevi Kivistö Pruntsilla 3.11.

Pruntsi oli täynnä väkeä kuuntelemassa Kalevi Kivistön alustusta eläkepolitiikasta ja sotesta.

Kalevi Kivistö

Kemi 3.11.2017

KESKUSTELUA ELÄKEPOLITIIKASTA

Holmströmin teesit

1) Työssä olevat nuoremmat sukupolvet joutuvat maksamaan eläkkeellä olevien eläkkeet, ja

2) eläke-etuutensa nämä ”itsekkäät” sukupolvet ovat turvanneet eikä etuuksia voi leikata, koska niitä turvaa perustuslain omaisuuden suoja.

3) Sen sijaan rahat eivät tule riittämään vanhempiensa eläkkeet maksaneiden nuorempien sukupolvien eläkkeisiin

=> kaikki väitteet ovat perusteettomia

Eläkkeiden rahoitusjärjestelmän vaihtoehdot

Jakojärjestelmä, esim. virkaeläkkeet aikaisemmin suoraan budjetista, KEL käytännössä nykyisin kela-maksujen poistuttua, eläkkeiden maksu kokonaan eläkemaksuilla,
(Kokonaan) rahastoiva järjestelmä (esim. vuoden 1937 kansaneläkelaki). Koko eläkevastuu n. 600 mrd e,
Osittain rahastoiva järjestelmä. Suomalainen TyEL, pääosa eläkkeistä maksetaan tel-maksuilla. Osa maksuista rahastoidaan. Joiden tuotoilla kustannetaan osa eläkkeistä. Rahastojen osuus suurenee työikäisten ja eläkkeellä olevien suhteen, ns. vanhushuoltosuhteen, kasvaessa. Rahastojen pääoma nyt noin 197 mrd e. Jokainen sukupolvi siis maksaa osittain edellisen sukupolven eläkkeet, osa kustannetaan rahastojen tuotosta. Nuorten eläkkeet maksetaan siis aina seuraavan sukupolven tel-maksuilla + rahastojen tuotolla.

Etuuksiin on puututtu: 1990-luku

Eläkemaksujen osittainen siirto työntekijöiden maksettavaksi
Indeksit: luovuttiin kertaluontoisesti kokonaan 1994, ”taitettiin” 1997 ja muutettiin tel-indeksiksi 2005 (20/80 ansiotaso/hintataso)
Eläkkeen laskenta, ensin 10 viimeisen työvuoteen ja lopuksi koko työuraan perustuvaksi, eläkemaksujen osuus vähennettiin
Varhaiseläkkeiden ja työttömyyseläkkeen ehtoja kiristettiin ja lopulta ne poistettiin, ”työttömyysputki” käyttöön
Kel:n pohjaosakin eläkevähenteiseksi, kansalaisuuteen perustuva eläke poistui lopullisesti, pohjaosa ja lisäosa yhteen
Työntekijän kela-maksu poistui 1996 ja työnantajien maksu 2010
Kansaneläkkeen takuueläke 2011, nyt 760,26 e

Etuuksiin on puututtu: vuoden 2005 eläkeuudistus

Tavoitteena todellisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen
Liukuvan eläkeiän käyttöönotto tel-järjestelmässä, kiinteä 65 vuoden eläkeikä liukuvaksi ikävuosien 63-68 välillä
Sama virkamieseläkkeissä, kel-ikäraja edelleen 65 v
60 vuotta täyttäneiden 2.5 % superkarttuma muuttui 4.5 % kannustinkarttumaksi 63-68 vuoden välillä (porkkana)
Elinaikakerroin pienentää eläkettä, voi kompensoida eläkkeelle siirtymistä myöhentämällä (keppi)
Toiminut tavoitteen suuntaan, eläkeiän odote kasvanut

Vuoden 2017 uudistus

Tavoitteena eläkkeellesiirtymisen vähimmäisiän nosto 65 vuoteen (1962 syntyneet), 25-vuotiaan eläkeiän odotteen kasvu 62.4 vuoteen
Uudistus jatkuu niin, että 1993 syntyneiden eläkeikä olisi 68 v.
Taustalla työurasuhteen kehitys niin, että työajan ja eläkeajan suhde pysyy 2:1 eliniän pidentyessä

Muutoksia:

Eläke alkaa karttua 17 vuotiaana
Superkarttuman (4.5 %/v) tilalle lykkäyskorotus (0.4 %/kk, 4.8 %/v)
Piiloleikkuri (työeläkemaksun vähentäminen) poistuu
Elinaikakerroin lievenee
Työuraeläke kuormittavaa työtä tehneille, 63 v., takana 38 v työura
Eläkkeen rinnalla tehty työ kartuttaa eläkettä 1.5 %/v
Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta paranee, leikkuri pois myös tästä
Työttömyysturvan lisäpäivät (”putki”) säilyy, arvioidaan v. 2019
Lex Lindström, kertaluontoinen
Osittainen varhennettu vanhuuseläke yli 61 vuotiaille, varhennusvähennys (0.4 %/kk) pienentää pysyvästi eläkettä
Työterveys, kuntoutus, korvaustasot (mm. psykoterapia) osa sopimusta
Perhe-eläkkeistä ehdotus vuoden 2016 loppuun (?), päätökset v. 2017

Kansantaloudelliset tavoitteet

Eläkkeiden rahoituksen turvaaminen niin, että eläkemaksut voidaan pitää 24 % tasolla (työnantajat + työntekijät) vuosisadan puoliväliin
Taustalla työllisyys- ja kasvuodotukset (kuvio)
Rahastojen tuoton käyttö täydentämään eläkemaksujen kertymästä rahoitettavia eläkkeitä (n. 4 – 20 % eläkemenoista rahastoista, netto)
Kansantalouden kestävyysvaje pienenee 1,1 %-yksikön verran

Eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut nuorempien sukupolvien eläke-etujen turvaaminen niin, että työssä olevien maksurasitus suhteessa palkkasummaan ei oleellisesti nouse nykyisestä.

Onnistuminen riippuu työllisyysasteen kehityksestä.

JOHTOPÄÄTÖS

”Itsekkään sukupolven” eläke-etuuksiin on hyvin monin tavoin puututtu. Maksussa oleviin eläkkeisiin puuttuminen edellyttäisi määräenemmistöä
Työssä olevat maksavat suurimman osan vanhemman sukupolven eläkkeistä: osittain rahastoivan järjestelmän perusominaisuus
”Sellaista näköalaa ei ole, ettei nuoren polven eläkkeitä kyettäisi maksamaan” (ETK:n tj Jukka Rantala)
Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisissä vertailuissa kärkipäässä, viimeksi sijoitus oli neljäs.
Työllisyys ratkaisee, koska sitä kautta kertyvät maksutulot.

=> Paukut sukupolvisodan asemasta työllisyysasteen nostamiseen.

Kemi 3.11.2017

Kalevi Kivistö

SOTE -TILANNE

ONGELMAT

Terveyserot suuret, vain USA, Puola ja Espanja ”edellä”
Perusterveydenhoidon ongelmat: jonot, alueellinen lääkäripula ym.
Kustannuspaineet ja pienten kuntien kantokyky ongelma
Ihmisten pallottelu
Osaoptimointi toimijoiden välillä: perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito
Sosiaali- ja terveydenhoidon erillisyys, ongelmat kuitenkin kasautuvat samoille ihmisille

TAVOITTEET

Terveyserojen kaventaminen
Perusterveydenhoidon toimivuuden parantaminen
Pallottelun ja osaoptimoinnin lopettaminen
Integraatio: perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketju yhtenäiseksi
Sosiaalihuollon ja terveydenhoidon yhdistäminen
Taloudellinen vastuu isommille harteille
Toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen
3 mrd euron kustannusten aleneminen muutoin toteutuvista

HISTORIA

Vanhanen-Kiviniemi: PARAS –hanke, kuntapohja, kunnat suuremmiksi yksiköiksi
Katainen-Stubb: 19 tuotantoaluetta ja 5 erva-aluetta, kuntayhtymät pohjana, lopuksi parlamentaarinen valmistelu
PARAS-hanke ei edennyt, kuntakoko ei riittävästi kasvanut, kuntaliitokset etenivät kangerrellen
Kuntayhtymät totesi Perustuslakivaliokunta demokratian kannalta ongelmalliseksi, aika loppui, vaalit väliin.
Uusi hallitus ja uudet kujeet

MAAKUNTAHALLINTO

Leveämmät hartiat soten perustaksi
Kuntauudistus ei edennyt riittävästi
Kuntayhtymissä demokratiaongelma
Ratkaisuksi maakuntahallinto, mahdollisuus perustuslaissa jo vuodesta 1919
Voidaan koota muitakin tehtäviä kuntayhtymistä ja valtiolta: mm. pelastustoimi, ympäristö, te-palveluja, maaseutuhallinto
Yhteistoiminta-alueet (5)
Ei itsehallintoa, verotus. Liian monta pientä maakuntaa (19)

UUDISTUSSUUNNITELMA, kevät -17

Perustaso: sote-keskukset, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut
Niihin asiakkaan ns. suora valinta vuodeksi kerrallaan
Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, pa. sosiaalipalveluihin
Erityistason palvelut, erikoissairaanhoito
Maakunnan liikelaitos tekee sopimukset ja tuottaa tukipalveluja sote-yksiköille. Liikelaitoksella virkamiesjohto, ohjaussuhde ”liudentuu”
Maakunta ei voi itse tuottaa palveluja, niitä koskee yhtiöittämisvelvollisuus
Rahoitus: jyvitetään väkiluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. 12.47 % kunnallisverosta valtio ohjaa maakunnille

UUDISTUSSSUUNNITELMAN ARVIOINTIA

Orpo: valinnanvapaus -> sote -> maakuntahallinto –kytky
Kok yksin halusi yhtiöitettyä palvelutuotantoa, siksi ei oppositiota otettu valmisteluun mukaan. Kiire ennen vaaleja hätäinen valmistelu (1500 sivua laki- ja perustelutekstiä)
Integraatio vaarantuu, kun tuottajakenttä pirstoutuu
Markkinoiden syntyminen syrjäseuduille epävarmaa, maakunta ei itse saa paikata vajetta omana toimintana (yhtiöittämisvelvollisuus)
Suuremmille kaupunkiseuduille tullee monia toimijoita
Tuloksena palveluvajetta yhtäällä ja kerman kuorintaa toisaalla
Terveyserot eivät supistu vaan kasvavat
Järjestelmästä tulee monimutkainen, sitä maakunnan on vaikea valvoa ja ohjata
Yhtiöittämisvelvollisuutta perusteltu EU:n vaatimuksella
EU:ssa sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluvat kansalliseen toimivaltaan
Jos hyväksytään hallituksen perustelu, luettaisiin toimiala taloudelliseksi toiminnaksi, jossa päätökset tehdään EU:n tasolla, eli kansallinen toimivalta sote-asioissa menetettäisiin
PeVL arvioi, että aikataulu ei ole mahdollinen, vaarantaa perustuslaissa taatun oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin
Maakuntavaaleissa ei tiedettäisi, minkä asioiden hoitajia valitaan
Toteutettava vaiheittain
Tavoitteena on valtava kansallinen tietojärjestelmän rakentaminen, johon kuluu ainakin 3- 5 vuotta

Julkisen vallan käyttö

Julkisen vallan käyttö on viranomaistehtävä, ei voi antaa firmalle
Viranomaisvalvonta ja sitä tukevat sanktiot osaksi järjestelmää

Kustannukset / rahoitus

Kustannukset, 3 mrd e:n säästöt vai 4 mrd e:n lisäkustannus (Palieri)
Paine asiakasmaksuja kohtaan: verotaso lukittu, maakunnan maksama korvaustaso myös, jousto haetaan asiakasmaksuista

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN VAATIMUKSET

Aikalisä on välttämätön, muutoin perustuslain takaama oikeus palveluihin vaarantuu
Sote-palvelujen yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva säännös on poistettava
Maakunnalle (ja kunnalle?) on annettava mahdollisuus tuottaa itse palveluja
Julkisen hallintotehtävän antamisesta yksityiselle on luovuttava, sos
Omaisuuden siirtoa kunnilta maakunnille koskevia normeja on täsmennettävä

Hallituksen sisäinen sopu muutoksista 9.10.-17

Hallitus, uusia ehdotuksia 18.10.-17

Maakunnat voivat tuottaa palveluja, samoin yksityiset, kunnat eivät
Maakunnille ei yhtiöittämispakkoa, voivat halutessaan yhtiöittää
Jos asiakas ei valitse, on 2 v julkisen puolen asiakas
Valintamahdollisuus vuodesta 2021
Sote-keskuksessa sosiaalihuollon tehtävistä vain ohjaus ja neuvonta (ei siis viranomaistehtäviä)
Sote-keskuksiin rajatusti erityisosaamista esim. alihankintana
Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Asiakassetelit – uusi ”sopu”

Maakunta antaa myös erikoissairaanhoidon palveluihin
Subjektiivinen oikeus vai rajoitettu, maakunnan liikelaitoksen harkinnan mukaan annettava etuus – mitä laajempi, sitä suuremmat riskit
Yritysten kasvava rooli johtaisi henkilökunnan rekrytoimiseen julkisesta erikoissairaanhoidosta palkka- ja työaikaeduilla
Julkisen erikoissairaanhoidon kontolle jäisi päivystys ja vaikeimmin hoidettavat potilaat vähenevällä henkilökunnalla
Päivystys romahtaisi, esim. onnettomuuden uhrien hoito heikkenisi
Uusien lääkärien kouluttaminen sairaalatyössä romahtaisi
”Erikoissairaanhoito pirstotaan, ei saada aikaan terveyttä vaan kustannuksia”
SOTE –idea murenee perustasolla ja perustasolta ja erikoissairaanhoitoon etenevä ketju menee katkeaa – uudistuksen tavoitteet menevät ”päreiksi”

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

Jos maakuntapohja, niin järjestämis- ja tuottamisvastuu pidetään yhdessä
Maakunnille itsehallinnon edellyttämä verotusoikeus, jota täydennetään valtion tuella. Luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet turvattava
Perusta kuntoon, perusterveydenhuollon toimivuus varmistettava, terveyseroja kavennettava, lähipalvelut kuntoon,
Integraatio turvattava
Julkiselle tuotannolle päärooli (nyt terveydenhoidossa 95 %, sosiaalihuollossa 76 %), jota voitaisiin täydentää yksityisten ja järjestöjen tuottamilla palveluilla
Rauhallisten kokeilujen kautta kehitetään parlamentaarisesti valmisteltu toimiva järjestelmä. Aikalisä!
Asiakasmaksuja alennettava
Henkilöstön asema turvattava

SOTE-TILAISUUS PRUNTSILLA 13.10.

Pruntsilla perjantaina 13.10. pidetyssä tilaisuudessa Aaro Tiilikainen alusti hallituksen sote-suunnitelmien tilanteesta. Alustuksessa ja sitä seuranneessa keskustelussa todettiin, että koko uudistuksen tarkoitus näyttää olevan suurten kansainvälisten terveysfirmojen voittojen varmistaminen.

Vaikka perustuslakivaliokunta onkin tyrmännyt hurjimmat suunnitelmat, tulee toteutus kuitenkin merkitsemään palveluiden huonontumista ja maksujen korotuksia vähävaraisille. Palvelut saattavat parantua isoissa kaupungeissa, joissa asuu väkeä, joilla on varaa maksaa terveyspalveluistaan.

Kaikkien pitäisi pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan päättäjiin niin, että huonoa ehdotusta saataisiin vielä parannettua.

Aaro kertoi myös sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksista ensi vuoden talousarvioon. Keskustelussa esitettiin, että Kemin Eläkeläiset päättäisivät syyskokouksessa tukea lautakunnan esittämään terveyskeskusmaksun poistamista sekä hoitajamitoituksen alarajan nostamista 0.5:stä 0,65:een.

Tilaisuus junaliikenteen kilpailuttamisesta Pruntsilla18.9.

Tapio Siirilän perusteellisessa alustuksessa kilpailutussuunnitelmien järjettömyys tuli vakuuttavasti esitettyä.

Syystoiminnan aloitus Ajoksessa 23.8.

Puutyöväen ammattiosaston majalle Ajokseen kertyi runsaasti väkeä koleasta ilmasta huolimatta. Tapahtuma kului rattoisasti ketjun heiton, mölkyn peluun, kahvistelun, makkaran syönnin ja yhteislaulun merkeissä.

Seuraavassa on pari kuvaa tapahtumasta.

Ketjun heittoa ja mölkyn peluuta

Makkaraa riitti kaikille

Ja lopuksi laulettiin

Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Vuokatissa 12.-15.6.

Kemin eläkeläiset osallistuivat parintuhannen muun eläkeläisen kanssa Sotkamon Vuokatissa pidettyihin Eläkeläiset ry:n kesäpäiviin. Linja-autossa oli mukana myös muutamia Tornion ja Simon eläkeläisten edustajia.

Tässä on pari kuvaa.

Saavutaan Katinkultaan, jossa suurin osa toiminnasta tapahtui.

Yleisön joukossa näkyy myös kemiläisiä. Taustalla osa valtaisasta tilkkupeitosta.

Kevätjuhla ja äitien päivän tilaisuus 12.5.

Pruntsilla vietettiin yhdistetty kevätjuhla ja äitien päivän tilaisuus

Sote-tilanteesta 13.3.

Aaro Tiilikainen alusti Pruntsilla soten yleisistä kiemuroista ja erikseen Länsi-Pohjan suunnitellun oman soten tilanteesta.

Kuvia ja videoita retkestä Etelämantereelle

Raija ja Tapio Siirilä kertoivat 27.2. kuvin ja videoin Etelämantereelle suuntautuneesta matkastaan.

Yleisö seurasi esitystä kiinnostuneena

Kevätkokous 24.2.

Odotellaan kokouksen avaamista.

Ystävän päivän tilaisuus 17.2.

Niin kuin Maisa sanoi tervehdyssanoissaan, ystävän päivä on meillä joka päivä. Siksi Ystävän päivää voitiin viettää Pruntsilla perjantaina 17.2. "virallisen" ystävän päivän sijasta. Väkeä oli salin täydeltä; juuri ja juuri kaikille löydettiin tuoli.

Ohjelman alkua odotellaan

Kun kellohame heilahtaa...

Vieraita runokerhossa 16.2.

Pruntsilla pidettävässä runokerhossa vierailivat 16.2. kemiläiset runoilijat ja kirjailijat Ritva ja Markku Kokkola.

Kahvitilaisuus uusille jäsenille 13.2.

Yhdistys tarjosi Pruntsilla lettukahvit vuoden 2016 aikana liittyneille uusille jäsenille. Paikalla olleet uudet jäsenet kertoivat itsestään ja odotuksistaan. Puheenjohtaja Mauno Palo ja paikalla olleet johtokunnan jäsenet esittelivät itsensä ja kertoivat yhdistyksen toiminnasta.

Verkko ja vempaimet -kurssi 7.-8.2.

Eläkeläiset ry järjestää eri puolilla maata kursseja tietokoneen käytöstä. Kemissä kurssi oli 7. ja 8. päivinä helmikuuta. Seuraavassa on pari kuvaa kurssilta.

Kouluttajana toimi Ilpo Kämäräinen

Kurssilaisia koneiden ääressä

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen Pruntsilla 17.1.

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen alusti ja vastaili kysymyksiin.

Yleisö osallistui vilkkaasti keskusteluun.

Yhteenveto alustuksesta ja keskustelusta on kohdassa Aloitteita ja kannanottoja.

Vuosi 2016

Talkoolaisten joululounas Puistopaviljongissa 16.12.

Ilman korvausta Pruntsin kahvilassa ja erilaisissa tapahtumissa ja toiminnoissa työskentelevät talkoolaiset ovat välttämättömiä Kemin Eläkeläiset ry:n toiminnalle. Ilman talkoolaisia toiminta jäisi varsin olemattomaksi.

Perinteisesti talkoolaisten arvokkaalle työlle on annettu tunnustusta kutsumalla heidät joulun alla yhteiselle yhdistyksen tarjoamalle joululounaalle. Seuraavassa on pari kuvaa tämän vuoden joululounaalta.

Talkoolaisia Puistopaviljongissa

Ja ruoka näyttää maistuvan

Joulupuurotarjoilu Pruntsilla 9.12.

Viimeisenä aukiolopäivänä ennen joulutaukoa Pruntsilla tarjoiltiin perinteiseen tapaan joulupuuro jäsenille.

Pikkujoulu Pruntsilla 2.12.

Pikkujouluväkeä

Myyjäiset Pruntsilla

Pruntsilla pidettiin perinteiset loppuvuoden myyjäiset perjantaina 25.11.2016

Aluejärjestön syyskokous Rovaniemellä

Kemin eläkeläisistä oli neljä edustajaa Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön syyskokouksessa Rovaniemellä 24.11.2016

Maisa, Suoma ja Raija Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön syyskokouksessa Rovaniemellä 24.11.2016

Ravitsemusterapeutin vierailu Pruntsilla

Ravitsemusterapeutti Sari Alakärppä vieraili Pruntsilla 14.11. puhumassa ikääntyvien ihmisten terveellisestä ruokavaliosta.

Syyskokous Pruntsilla

11.11.2016 Pruntsilla pidetyn syyskokouksen osanottajia

Kertomus Pruntsin historiasta

3.11.2016 Pruntsilla kuunneltiin Arja Huhtamäen kertomusta Pruntsin ja muiden Kemin vanhojen talojen historiasta.

Tuolijumppaa

31.10.2016 Pruntsilla Kirsti Lammpinpää-Vesenne ohjasi tuolijumppaa.

Torstaisin pelataan tuppea

Torstai on Pruntsilla korttipelipäivä.

Pruntsin suursiivous 25-26.8.2016

Kemin kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Kemin Eläkeläiset ry tekee Pruntsilla kerran vuodessa perusteellisen suursiivouksen. 25.-26.8. pidettyihin siivoustalkoisiin osallistui parisenkymmentä ahkeraa eläkeläistä.

Syyskauden avajaiset Ajoksessa 16.8.2016

Useita kymmeniä eläkeläisiä osallistui Ajoksessa Puuliiton majalla pidettyihin perinteisiin Kemin Eläkeläisten syyskauden avajaisiin. Tuulisessa, mutta muuten mukavassa säässä heiteltiin kettinkiä ja mölkkyä ja syötiin Riston paistamia makkaroita. Sisällä oli kahvia, pullia, voileipää ja yhteislaulua.

Kettingin heittäminen on tarkkaa puuhaa.

Mölkyn heittoon osallistui iso porukka.

Kolmen pohjoisen aluejärjestön kesäjuhla Levillä 20.-21.6.2016

Maanantaina 20.6. odotellaan aulassa paneelikeskustelun alkua

Kahviakin juotiin ohjelman alkamista odoteltaessa

Tiistain 21.6. ohjelman suunnitteluun ja harjoitteluun oli kovasti panostettu. 500 hengen auditorio oli viimeistä paikkaa myöten täynnä yleisöä. Kaikki eivät mahtuneet sisään; osa väestä joutui seuraamaan ohjelmaa aulan suurilta näyttötauluilta.

Tiistaina ohjelman jälkeen oli tauko ennen tanssien alkamista. Monet pitivät samalla kahvitauon.

Kevätjuhla Sauvonsalissa 15.5.2016

Juhlan yleisöä

Hoitokoti Onnelassa

Oi muistatkos Emma...

Kakkukahvit Pruntsilla 6.5.2016 äitienpäivän merkeissä

Tilaisuuden yleisöä

Miehet huolehtivat kahvitarjoilusta

Esimerkki monopuolisesta ohjelmasta. Suoma ja Aili vauhdissa

Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön kevätkokous Kolarissa 30.3.2016

Kemin eläkeläisistä kokoukseen osallistuivat Raija Siirilä, Suoma Perkaus ja Unto Suopajärvi.

Kansanedustaja Markus Mustajärven tilaisuus Pruntsilla 29.2.2016

Kansanedustaja Markus Mustajärvi oli saapunut Pruntsille 29.2.2016 Kemin Eläkeläiset ry:n kutsusta puhumaan ajankohtaisista politiikan kysymyksistä. Pruntsin sali oli aivan täynnä kiinnostuneita kuulijoita, kaikki takahuoneenkin tuolit piti hakea käyttöön.

Mustajärven alustuksen pääkohdat käsittelivät taloudellista tilannetta, pakkolakeja, valtionyhtiöiden myyntiä, Metsähallituksen yhtiöittämistä, eläkeläisten asemaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Keskustelussa käsiteltiin mm. kansalaisaloitetta taitetusta indeksistä luopumisesta. Tilaisuuden nimissä päätettiin ottaa yhteyttä Eläkeläiset ry:hyn ja esittää kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa kansalaisaloitteen läpimenon turvaamiseksi.

Toinen paljon puheenvuoroja ja kysymyksiä kirvoittanut aihe oli jatkuva NATO-vyörytys ja siihen liittyvä Venäjän vastaisuuden lietsominen. Puheenvuoroissa kaivattiin paluuta Paasikiven ja Kekkosen aikaan, jolloin taloudellinen yhteistyö silloisen Neuvostoliiton kanssa oli Suomelle edullista ja jolloin naapurin kanssa oltiin hyvissä väleissä. USA:n sotilaiden Suomeen tulo tuomittiin jyrkästi.